TAPANI MÄKI

Väärin kohdennetut säästöt kääntyvät itseämme vastaan!

  • Väärät säästöt kääntyvät itseämme vastaan
    Väärät säästöt kääntyvät itseämme vastaan

Asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet, onko Suomi enää oikeusvaltion edellytykset täyttävä maa. Tämä vaatii arvokeskustelua. Yhteiskunnan resursseista kilpailtaessa rikosoikeudenhoito on pitkän aikaa jäänyt toissijaiseksi. Kun rikoksia jää hoitamatta iso määrä sen tekijöistä pääsee ”kun koira veräjästä”.

Rikosasioiden hoitaminen ja täytäntöönpano ovat valtion ja yhteiskunnan ydintehtävistä. Jos oikeudenhoito ei toimi, luottamus yhteiskuntaan rapautuu. Vaikutukset näkyvät kansalaisten turvallisuudessa ja oikeudenmukaisuudessa. Se heijastuu myös yritystoimintaan ja investointeihin.

 

Huolena on se, että omankädenoikeus lisääntyy. Rikosoikeudellisen vastuun asianmukainen toteuttaminen vaikuttaa rikoksen kaikkien osapuolten elämään. Tärkeää on, miten asioihin puututaan ja kuinka nopeasti. Tässä korostuu myös poliisin resurssien riittävyys. Poliisille on luvattuhieman lisää resursseja, mutta se ei riitä Suomen muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen.

Henkilöstöresurssit ovat kaikissa rikosoikeudellista vastuuta toteuttavissa viranomaisissa äärirajoilla. Syyttäjiä on Suomessa hieman yli 300. Vuosittain hoidettavia asioita on yli 80 000 ja määrä kasvaa.

Euroopan komissio on julkaissut tutkimuksen syyttäjien keskimääräisestä määrästä eri maissa 100 000 asukasta kohti. Suomessa 2010-luvulla luku on alle 7. Euroopan keskiarvo on yli 11 syyttäjää. Muissa Pohjoismaissa määrä on kaikissa yli 10. Eroa ei voi käsittää, koska tehtävät ja vastuut Pohjoismaissa ovat samat kuin Suomessa.

Julkisuudessa esiin tulleet asiat massarikosten käsittelystä kertovat siitä, että asioissa on toimittu laillisesti ja lainsäädännön puitteissa. Poliisissa ja syyttäjänvirastoissa on toimintatapaa kehitetty niin pitkälle ja sujuviksi kuin mahdollista.

 

Emme voi moittia syyttäjälaitoksen tai poliisin henkilöstöä siitä, että niissä ei pyrittäisi hoitamaan vähillä resursseilla käsiteltäviksi tulevat asiat. Se, ettei kaikkia asioita tutkita poliisissa loppuun saakka ja syyttäjälaitoksessa viedä oikeuskäsittelyyn samassa laajuudessa kuin aiemmin, perustuu täysin resurssipulaan. Maamme hallituksen väärin kohdistetut säästöt kääntyvät itseään vastaan.

Isot ja vaikeat rikosasiat ovat muuttuneet entistä hankalimmiksi ja pitkäkestoisemmiksi. Kun henkilöresursseja ei ole, siirtyvät käsittelyt. Asiansa käsittelyä odottavan asianomistajan ja epäillyn aika on usein kohtuuttoman pitkä.

Tärkeää on, että yhteiskunta toimii ja on turvallinen. Rikokset pitää selvittää ja saattaa tekijät asianmukaiseen vastuuseen. Näin ollen pitää yhteiskunnan päättäjien antaa siihen riittävät resurssit.

Jokaisella on oikeus saada veroilleen vastineena toimiva oikeusvaltio, jossa rikosoikeudellisesta vastuusta huolehditaan. Valtiontaloudessa tulee pitää huoli, että perusasiat tulevat hoidetuksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Suomi on naiivin hyväuskoisuuden mallimaa. Toivottavasti siitä ei tule varoittavaa esimerkkiä siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat jo lähteneet lapasesta.

Toimituksen poiminnat